25.7.2026

Putkimies oli käynyt tulppaamassa kellarin pikkukylppäriin menevät käyttövesiputket ja kylppärin pumppaamosta tulleen purkuputken liitännän pääviemäriin. Lisäksi hän imuroi wc-pytystä vedet pois ja vei pumppaamon ja ylimääräiset putket mukanaan. Näin työmaa oli valmis tee-se-itse purkamisen jatkolle.

Siispä käsienpesuallas, peili, sekalaiset pyyhekoukut sun muut sekä pytty irti ja laatikkoihin sorttireissua odottamaan. Pytyn jalka piti vasaroida palasiksi, koska se oli liimattu niin turkasen tiukasti silikonilla kiinni lattiaan, että irrottaminen ei onnistunut muulla tavalla.

Viimeinen haaste oli suihkuallas, josta suihkuseinät oli purettu jo aiemmin. Tässä kylpyhuoneessa, jos sitä sellaiseksi kehtasi kutsua, ei siis ollut lattiakaivoa lainkaan, vaan suihku oli korotetussa altaassa, josta vesi johdettiin pumppaamoboksiin erillisellä putkella. Kun katto oli vielä alun perin laskettu roimasti alas, niin suihkuun ei täysikasvuinen ihminen mahtunut mitenkään. Koiran pesemiseen tai vastaavaan se olisi voinut olla ihan hyvä.

Allas itsessään oli mukava paloitella vasaralla, mutta tapa jolla se oli korotettu ylös oli pieni yllätys. Reunojen alle oli muurattu tiilistä korokereunus, ja altaan vieressä oli pieni tasomainen alue, joka oli umpinaista tiilimuurausta. No, ainakin kesti painoa. Siinä oli piikkauskoneelle työtä. Onneksi ei sentään ollut betonista valettu koko roska.

Vedeneristettä löytyi vähän joka välistä, mutta siitä huolimatta takaseinällä ollut puinen vaakakoolaus, jonka varaan suihkuallas juuri siellä oli tuettu (en ymmärrä miksi) oli läpeensä laho. Oliko syynä suihkuvedet vai ulkoseinän kautta tunkeutunut kosteus, se selviää myöhemmin. Kaikki nämä rakenteet kuitenkin puretaan harkkoseinään asti, joten sinänsä pilalla oleva materiaali ei haittaa, jos vain ulkoseinä ja betonilattia ovat kunnossa.

Suihkualtaan alla oli yksi vedeneristyskerros, jonka alta paljastui tasoitelaasti ja sen alta vanha kaakelilattia. Piikkasin senkin pois, ja laastin alla oli jälleen yksi vedeneristyskerros. Se oli kuitenkin aivan ohut ja irtosi parista kohdasta pieninä lastuina, jotka olivat väriltään tummanvihreitä — ilmeisesti jonkinlainen sively, joka oli laitettu sinne 90-luvun loppupuolella. Se lähtee sitten kun muukin lattia hiotaan betonille asti.

Villojen päälle valettu katto on saatu yhdessä huoneessa jo puoliksi näkyviin. Se näyttää ihan mielenkiintoiselta, ja huonekorkeuden lisäys on tuntuva. Valkoiseksi maalattuna siitä tulee mainio, eikä ahdistavan alas laskettua kattoa tulla tekemään uudestaan. Pienen mittakaavan epätasaisuutta voisi yrittää silotella jollain pensseli- tai telalevitteisellä tasoitteella. Tasoitteen verkotus tulee olemaan haastavaa, mutta eiköhän se viimeistään ammattiavun kanssa onnistu.