30.6.2026

Sain aikaisin aamulla puhelun edelliseltä omistajalta. Hän oli saanut vesilaitokselta tasauslaskun, ja hämmästeli, miten paljon kulutus oli ylittänyt arvion. Kyse oli siis lukemasta, jonka olimme hallinnanvaihtopäivänä yhdessä katsoneet mittarista.

Lievä huolestuneisuus alkoi hiipiä pintaan, joten kipin kapin talolle ja pannuhuoneeseen vesimittaria tutkimaan. Mittari tosiaan pyöri hiljalleen, vaikka kukaan ei vettä käyttänyt, ja lukema oli edennyt hallinnanvaihtopäivästä laskettuna siihen malliin, että vettä oli kadonnut jonnekin n. 2 kuutiota eli 2000 litraa päivässä. Lisäksi lämmönvaihdinkompleksista kuului selvää veden suhinaa, eli johonkin vettä virtasi.

Huolestuneisuus alkoi hiljalleen kääntyä paniikin puolelle. Yritin soittaa LVI-suunnittelijalle, joka oli viimeisenä käynyt systeemit läpi, mutta hän ei (tietenkään) vastannut puhelimeen. Puhelu tutulle putkiurakoitsijalle päätyi (tietenkin) samaan lopputulokseen. Yritetäänpä siis itse.

Ensimmäisenä paikallistin pääsulun, sehän on siinä heti vesimittarin vieressä. Kun sen käänsi kiinni, niin mittari pysähtyi ja suhina loppui. Ei sinänsä yllättävää, koska mittarin ja sulun välistä ei selvästikään tursunnut vettä 2000 litran päivätahtia. Ratkaisu tämäkin, mutta ei hyvä, koska talossa ei voisi tehdä oikein mitään jos edes vessoja ei voi käyttää.

Seinällä olevan kaavion perusteella suurin osa putkistosta oli lämpimän käyttöveden kierrossa. Jos jossain olisi vuoto, niin todennäköisyyksien puolesta siellä, ja ilman lämmintä vettä pärjäisi huomattavasti paremmin kuin ilman vettä ollenkaan. Vaihtimelle tulevassa kylmävesijohdossa oli sulkuventtiili, joten mitäpä jos sulkisi vain sen? Lämmintä vettä ei enää muodostuisi, ja paine lämminvesikierrossa putoaisi nollaan.

Joskus amatööriäkin lykästää — kun pääsulkuventtiili oli auki mutta lämmitykseen menevän käyttöveden sulku kiinni, mittari pysyi paikallaan ja putket hiljaisena. Ongelma oli siis lämpimän veden puolella, ja kylmää käyttövettä voisi pitää päällä sillä aikaa kun ongelmaa selvitellään.

Akuutti tilanne oli hallinnassa, mutta riemua hillitsi epätietoisuus siitä, minne kymmeniä tai jopa satoja kuutioita vettä oli kadonnut. Tuntui uskomattomalta, että sellainen määrä vettä voisi vuotaa jonnekin ilman, että siitä olisi näkyviä jälkiä. Koska tasauslaskussa oli näkynyt selkeää ylimääräistä kulutusta, vian täytyi olla olemassa jo edellisen asukkaan aikana.

Asiantuntijat alkoivat palailla palavereistaan ja viestinvaihto pääsi käyntiin. Putkiurakoitsija epäili, että lämmönvaihdin voisi olla rikki ja ns. vuotaa läpi, jolloin lämmitettävä käyttövesi vuotaa kaukolämmön sekaan ja häviää verkostoon. Tämä olisi mieluinen tilanne, koska silloin vesi ei olisi ainakaan rakenteissa.

Otin puhelun edellisen omistajan kanssa ja kerroin tilanteen. Koska vika oli molempien mielestä jo hänen aikanaan syntynyt, kysyin miten hän haluaisi vakuutus- ym. asioiden puolesta edetä. Hän päätti soittaa vakuutusyhtiöönsä ja kysyä toimintaohjeita, ja lopputulos oli, että homma menisi hänen vakuutuksensa piikkiin. Myöskään sillä ei ollut väliä, kumpi meistä tilannetta ryhtyisi selvittämään, ja hänen puolesta sopi oikein hyvin että minä hankin asiantuntijan tutkimaan putkistot ja lähetän laskun hänelle.

Ryhdyn penkomaan netistä mahdollista tekijää, ja kolmannella puhelulla sain kiinni vuodonetsijän, joka oli juuri jäämässä lomalle, mutta pääsisi paikalle vielä seuraavana päivänä. En tiedä vaikuttiko asiaan se, että kerroin heti kättelyssä että työ menee vakuutuksen piikkiin, ja vieläpä jonkun muun kuin minun vakuutukseni. No, tokkopa sentään.

Päivän aikana ei juuri muuta ehtinytkään tekemään, mutta pientä lohtua toi se, että ammattimiehet rouskuttivat leivinuunia, hormia ja piippua tiili tiileltä pienemmäksi täyden työpäivän verran minun murheistani huolimatta. Illalla päässä pyöri skenaariot triviaalista pikkuviasta koko talon mädättäneeseen massiiviseen vesivahinkoon. Huomenna toivottavasti selviää.